Venetalaksen pystytystä, Kotiseutuliiton koulutusta ja perinnemaiseman inventointia

Museovuoden 2019 aikana Etelä-Savon museoissa vieraili yli 242 000 kävijää (edellisvuonna 220 000).

Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa kävi reilut 212 000 henkeä (edellisvuonna 194 000) ja muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten yms. ylläpitämissä museoissa/museokohteissa hieman yli 30 000 henkeä (edellisvuonna 26 000).

Maakunnan museosivustolla (etelasavonmuseot.fi) vierailtiin vuoden aikana yli 22 000 kertaa (edellisvuonna 83 000).

Vuonna 2019 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa vieraili Museoviraston kokoamien alustavien museotilastojen mukaan noin 7,6 miljoonaa kävijää. Vuodesta 2015 vuotuinen kokonaiskävijämäärä on kasvanut noin 2 miljoonalla kävijällä.

Maamme lähes tuhatta paikallismuseota ylläpidetään pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin ja ne muodostavat koko maan kattavan verkoston. Paikallisen kulttuuriperinnön eteen tekee vapaaehtoistyötä yli 10 000 ihmistä vuosittain. Paikallismuseoiden tapahtumiin, näyttelyihin ja muuhun toimintaan osallistuu vuosittain lähes miljoona kävijää. Paikallismuseot toimivat oppimisympäristöinä, työllistäjinä, palveluntarjoajina, kulttuurimatkailukohteina sekä vapaaehtoistyön ja osallistumisen areenoina.

 

Kokoelmatyö

Savonranta Säimenen myllymuseo

Aila Wägar jatkoi Säimenen myllymuseon teräsesineistön puhdistamista. Valtaosa esineistöstä puhdistettiin vesi-sitruunahappoliuoksella, mutta esimerkiksi justeerit puhdistettiin suurelta osin hapolla ja kahvapuoli on Annitrol-ruosteenpoistoaineella. Puhdistuksen, huuhtelun ja kuivauksen jälkeen esineet ”pinnoitettiin” parafiinilla ruostumisen estämiseksi. Esineen kuvattiin ennen ja jälkeen, ja syntyneet liuokset neutraloitiin ruokasoodalla.

Museovirasto tuki kokoelmatyötä valtionavustuksella, ja maakuntamuseotutkija vastasi ohjauksesta.

 

Mäntyharju Iso-Pappilan museoalue

Mäntyharjun museolla jatkettiin kaksi vuotta sitten aloitettua projektia, jolla edistetään museon kokoelmapoliittisen ohjelman toteutumista. Projektia toteutettiin Iso-Pappilan museoalueella, ja työstä vastasi HuK Emma Saarinen.

Työ alkoi tilojen imuroinnilla, jonka jälkeen eroteltiin luetteloidut esineet numeroimattomista. Pääasiassa esineet olivat numerottomia eli EINOja, joista osa luetteloitiin uusina esineinä kokoelmiin. Tämän jälkeen keskityttiin luetteloitujen esineiden arvoluokittamiseen ja valokuvaamiseen. Arvoluokitusta tehtäessä kiinnitettiin erityistä huomiota tallennuksen painopistealueisiin, esineen kuntoon sekä kontekstitietoihin. Projektin aikana arvoluokitettiin yhteensä 759 esinettä, jotka myös valokuvattiin. Tällä parannetaan mm. esinekokoelmien käytettävyyttä ja varaudutaan mahdolliseen kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöönottoon. Osa esineistä siirrettiin myös talvilämpimiin säilytystiloihin.

Ongelmia projektissa aiheutti numeroimattomien esineiden käsittely. Joidenkin esineiden kohdalla heräsi kysymys niiden statuksesta: ovatko ne kuitenkin museon kokoelmissa? Näihin esineisiin ei jostain syystä ollut merkitty luettelointinumeroa tai ne olivat hävinneet tai kuluneet pois. Numerottomia esineitä täytyy siis tulevaisuudessa käydä läpi tarkemmin ennen poistoja.

Museovirasto tuki kokoelmatyötä valtionavustuksella, ja maakuntamuseotutkija vastasi ohjauksesta.

 

Ohjelmallinen museotyö

Puumala Liehtalanniemen museotila

Liehtalanniemen museotilalle valmistui maakunnan ensimmäinen paikallismuseon rakennustapaselostus, ja se on jatkoa vuonna 2012 hyväksytylle museotilan hoito- ja käyttösuunnitelmalle. Selostuksen tarkoituksena on mm. tarkentaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa rakennuksien ja rakenteiden kunnostukseen liittyen, estää nykyajan uudisrakentamisen materiaalien ja työtapojen käyttö sekä opettaa, säilyttää ja siirtää käsityön ja käsityökalujen taitotietoa.

Selostuksen vetovastuu oli maakuntamuseotutkijalla, ja Puumalan kunnanhallitus hyväksyi selostuksen syyskuussa.

 

Pieksämäki │ Sisälähetysseuran museo

Sisälähetysseuran museon perusselvitys vuodelta 2007 päivitettiin opettaja Sisko Nykäsen, musiikinopettaja Aki Hietalan ja maakuntamuseotutkijan yhteistyönä. Selvityksessään käytiin läpi museon vaiheet, Sisälähetysseuran ja opiston vaiheet, museon tilat, kokoelmat, näyttely, avoinnapito ja asiakaspalvelu sekä markkinointi.

Kirkkopalvelut ry:n konsernijohtoryhmä hyväksyi tammikuun kokouksessaan selvityksen.

 

Paikallismuseonhoitajien koulutus

Suomen Kotiseutuliitto ja maakuntamuseot toteuttavat vuosina 2018–2019 koulutuksen paikallismuseonhoitajille. Koulutuskierrokseen kuului kymmenen koulutusta eri puolilla Suomea. Etelä- ja Pohjois-Savon koulutus järjestettiin 25.–26.10.2019 Kuopiossa, ja maakunnasta siihen osallistui yhteensä kahdeksan henkeä Hirvensalmelta, Suomenniemeltä, Puumalasta, Pieksämäeltä ja Heinävedeltä.

Koulutuksessa käsiteltiin paikallismuseoiden roolia, kokoelmatyötä, turvallisuutta, ennaltaehkäisevää hoitoa, konservointia, yleisötyötä, näyttelyn ja tapahtumien järjestämistä, viestintää ja markkinointia sekä erikoistumista.

 

Tunnustusta museotyöstä ja perinnemaisemien inventointia