Liehtalanniemen museotila sijaitsee Niinisaaressa, noin 14 km Puumalan keskustasta Imatran suuntaan. Paikka on ollut asuttu vuodesta 1899, ja tilan rakennukset ovat peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.  Liehtalanniemi kunnostettiin museoksi ja sen yhteyteen perustettiin 22 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue vuonna 1984. Museota hoitaa ja sen omistaa Puumalan kunta.

Liehtalanniemi on ainutlaatuinen esimerkki 1900-luvun vaihteen elämäntyylistä pienellä, syrjäisellä tilalla. Tila on säilynyt perinteisenä kokonaisuutena, johon kuuluvat vanhojen harmaiden rakennusten ryhmä, peltotilkut, vanhat kaskimetsät sekä laidunhaat perinteisine rakenteineen.

Liehtalan rakennukset ja rakennelmat ovat tyypillisiä köyhälle eteläsavolaiselle pienviljely-kalastustilalle 1900-luvun vaihteessa. Pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi tilan alkuperäiset navetta, lato, savusauna sekä vaate- ja ruoka-aitta. Museoon on rakennettu uudestaan siellä olleet perunakuoppa, "koppeli" eli verkkosuoja, kaksi haasiaa, vinttikaivo ja pistekota. Nykyinen päärakennus on lisätty ja muutettu 1940-luvun puolivälissä valmistuneesta tuvasta alkuperäisen parituvan näköiseksi.

Liehtalanniemi on elävä museotila: kesäaikaan alueella on eläimiä ja ympäristönhoitotöitä tehdään perinteisillä menetelmillä: laiduntamalla, niittämällä jne. Liehtalanniemi pyritään jatkossakin säilyttämään korkeatasoisena luonnon- ja kulttuurinsuojelukohteena.

Puumalassa muistetaan yhä Liehtalan viimeinen vakituinen asukas, originelli erakkoluonteinen Jalmari Reponen, joka asui tilalla yksin vuosina 1948–1976. Reposesta kerrotaan yhä paikkakunnalla tarinoita, onpa hänestä kirjoitettu kirjakin, Aaro Okkolan ”Liehtalan Jallu”, joka ilmestyi vuonna 1989.

Museon läheisyydessä on opastettu luontopolku suojelualueella. Lisäksi museoalueen rannassa on yöpymismahdollisuus veneille, uimaranta ja telttapaikkoja. Lähellä on myös mm. viinitila ja ravintola, sepän paja & galleria sekä posliiniateljee.