Vuonna 1982 perustettu, Kerimäen kunnan omistama ja ylläpitämä Suomen järvikalastusmuseo sijaitsee Kerimäen kirkonkylässä. Museon käytössä on Rauhalinnaksi kutsuttu talo ja Puruveden rannassa oleva kalastajatila.

Rauhalinna rakennettiin vuosina 1856-58. Se tunnetaan myös nimellä ”Romu-Heikin talo”, joka viittaa siinä vuosina 1916–1943 asuneeseen nimismies Heikki Häyryseen. Nimismies Häyrynen muistetaan yhä Kerimäellä. Hän oli omalaatuinen persoona, ja hänen huumorintajunsa oli varsin erikoinen. ”Romu-Heikin” nimen Häyrynen sai museoesineiden keräilyharrastuksensa takia. Heikki Häyrysen lahjoittamia esineitä on muun muassa Turun museokeskuksen, Savonlinnan maakuntamuseon sekä Kansallismuseon kokoelmissa ja Mikkelissä Suur-Savon museossa.

Järvikalastusmuseo esittelee suomalaista sisävesikalastusta varsin laajasti. Esillä on niin kalastusvälineitä ja -veneitä kuin valokuvia. Esillä ovat sekä ammattimainen nuottakalastus että vapaa-ajan onginta ja viehekalastus. Vanhimmat esineet ovat esihistoriallisia, onhan kalastus ollut tärkeä ravinnon lähde suomalaisille niin kauan kuin maassa on ollut asutusta. Vanhimmat merkit kalastuksesta Suomessa ovat noin 10 000 vuoden takaa, ja Kerimäeltäkin on löydetty noin 5 000 vuotta sitten käytettyjä kalastusvälineitä.

Kalastajatilan pihapiirissä on Ollilan tilan päärakennus, nuottakorsu eli nuottakalastajan työvälinevarasto ja aittarakennuksia. Ollilan tilan päärakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Hevossalon saaresta, noin 20 kilometrin päästä, vuonna 1995. Kalastus oli tilan asukkaille tärkeä elinkeino jo 1500-luvulla, ja jo 1800-luvun alussa tilan isäntä omisti muun muassa kokonuotan, mikä oli harvinaista. Museoidun päärakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1840-luvulta. Päärakennus on huomattavan suuri, ja näytteillä olevat esineet kertovat osaltaan siitä, että kalastus oli useilla tiloilla varsin kannattavaa ja tuotti vaurautta. Järvikalastusmuseon laajentamista valtakunnalliseksi erikoismuseoksi suunnitellaan.

Järvikalastusmuseon näyttelyrakennuksen ja kalastajatilan välissä sijaitsee Kerimäen kotiseutumuseo. Museoalueelle on siirretty useita talonpoikaisrakennuksia eri puolilta Kerimäkeä. Päärakennus on Herttuansaaren Saarela-nimiseltä tilalta, ja sen vanhimmat osat ovat peräisin 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Alueella on myös muun muassa aittoja ja tuulimylly, jonka runko on 1850-luvulta.

Museon välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Kerimäen suuri puukirkko ja kunnan palvelut.