Karhulahden kotiseutumuseo sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Joroisten kirkonkylästä, Kerisalonsaareen johtavan tien varrella. Kotiseutumuseo muodostuu Karhulahden tilan talouskeskuksesta. Avaraan pihapiiriin kuuluvat osittain kaksikerroksinen päärakennus vuodelta 1829 (korotus 1920-luvulta), vuoraamaton tuparakennus Rauhala, aitta-liiteri-saunarakennus, kolmeosainen aittarivi, navetta vuodelta 1828 ja talli 1700-luvulta sekä vinttikaivo. Pihalla on lisäksi komea sireenimaja. Vähän kauempana pihapiiristä sijaitsevat savusauna, paja, riihi ja kolme latoa.

Rakennukset ja ympäröivät laajat peltoaukeat edustavat perinteistä savolaista agraarimaisemaa, vaikkakin osa pelloista on otettu golf-kenttäkäyttöön. Tilan nykyinen päärakennus on esimerkki Itä-Suomelle tyypillisestä kartanomuodosta, jossa yksikerroksiseen rakennukseen liittyy kaksikerroksinen ristipääty.

Museon omistaa Joroisten kunta, joka hankki Karhulahden tilan omistukseensa vuonna 1978. Tilan pihapiiri kunnostettiin kotiseutumuseoksi kunnan 350-vuotisjuhlien kunniaksi. Museon yleisöpalvelusta vastaa Joroisten 4H-yhdistys kunnan ostopalveluna.

Karhulahden tila oli olemassa jo viimeistään 1500-luvulla. Varakkaalla tilalla on ollut useita eri omistajia. Maatalouden harjoittamisen lisäksi tila on ollut hallintovirkamiesten käytössä. Se toimi nimismiehen asuntona 1800-luvun alkupuolella. Vuosina 1802–1806 Karhulahdessa toimi Joroisten ensimmäinen postikonttori.

Museon näyttely tarjoaa varsin monipuolisen näkökulman tilan elämään. Päärakennus on sisustettu ikään kuin asukkaat olisivat poistuneet hetkeksi töidensä äärestä pihalle. Tuvassa on erilaisia työvälineitä, mm. kangaspuut, sekä suuri leivinuuni. Salin puolella esitellään vauraan talon kalustukseen kuuluvat tyylikkäät huonekalut sekä tapetit. Perällä on isännän toimisto kirjoituspöytineen sekä kirjoitus- ja laskukoneineen. Yläkerrassa on näytteillä Joroisia kuvaavia karttoja 1600–1900-luvuilta.

Karhulahden kotiseutumuseon naapurina on golfkenttä, jonka klubirakennuksessa on kahvila.