|
Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo Tupa sijaitsee Hirvensalmen keskustassa.
Museorakennus on entinen pitäjäntupa, vuonna 1898 rakennettu suuri
maalaistalo, joka toimi myös kunnantalona vuoteen 1984 saakka. Museo avattiin
yleisölle vuonna 2005. Tuvassa on näytteillä Ahti Karjalaisen uraan ja sitä
kautta Suomen historian käännekohtiin liittyviä kuvia ja esineitä.
Ahti Karjalainen oli yksi Suomen toisen maailmansodan jälkeisen historian
merkittävimmistä poliitikoista. Hän syntyi vuonna 1923 Hirvensalmen Kuitulan
kylässä, ja hänen lapsuudenkotinsa
Lepola on nykyään museona. Oppikouluikäisenä Karjalainen siirtyi
55 kilometrin päähän kotoaan Mikkelin lyseoon. Talvisodan sytyttyä hän lähti
vapaaehtoisena sotaan, vain 16-vuotiaana. Palveltuaan sekä talvi- että
jatkosodissa Karjalainen muutti Helsinkiin opiskelemaan valtiotiedettä ja
finanssioppia yliopistossa. Hän avioitui Päivi Koskisen kanssa vuonna 1947.
Opiskeluaikanaan Ahti Karjalainen ryhtyi poliittiseen toimintaan, ja
työskenteli Maalaisliiton tiedottajana. Pääministeri Urho Kekkonen pyysi
Karjalaisen sihteerikseen vuonna 1950, ja pitkäaikainen yhteistyö Kekkosen
kanssa alkoi. Hän toimi useissa hallituksissa vuodesta 1957 alkaen mm. kauppa-
ja teollisuusministerinä sekä ulkoministerinä. Hän oli pääministerinä vuosina
1962–63 ja 1970–71. Vuonna 1981 Karjalainen pyrki Keskustapuolueen
presidenttiehdokkaaksi, mutta hävisi ”tohtorien kamppailun” Johannes
Virolaiselle. Karjalainen vetäytyi politiikasta ja toimi 1982–83 Suomen Pankin
johdossa. Hän kuoli vuonna 1990.
Ahti Karjalainen onnistui luomaan hyvät suhteet Neuvostoliiton johtoon, mikä
oli tuohon aikaan erittäin tärkeää johtavassa asemassa olevalle suomalaiselle
poliitikolle. Uransa dramaattisimman hetken hän koki ns. noottikriisin
aikaisena ulkoministerinä vuonna 1961. Karjalainen oli presidentti Kekkosen
läheinen työtoveri. Häntä pidettiin Kekkosen mahdollisena seuraajana.
Kekkosesta ja Karjalaisesta tuli myös ystävät, mutta suhde viileni myöhemmin.
Kerrotaan, että kun Ahti Karjalainen ehdotti vaimolleen Kekkosen pyytämistä
heidän lapsensa kummiksi, tämä oli vastannut kieltävästi sanoen ”Meillä ei
sentään uhrata lapsia jumalille”.
Aivan tuvan vieressä sijaitsee Hirvensalmen kotiseutumuseo.
|