. jAlbum 10 Saunan päädyssä tai teräsbetonikorsun miehistötilassa. Kivipuite tai betonirengas. Kaivon vintti tai valurautapumppu. Tutustu Etelä- Savon paikallismuseoiden kaivoihin. slides/01_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Joroinen Museotoiminnan myötä päärakennuksen takana olevaan pihakaivoon laitettiin sisäkansi, jotta myyrät eivät putoa kaivon pohjalle. Kansi on rakennettu 5 cm:n levyisistä lankuista yhden hirsivarvin päälle. Kannen ulkomitat ovat 153 x 158 cm, ja kannen aukko on 50 x 60 cm. Kaivon vintin pystypuun eli tantarin pään sivuille on pultattu kaksi hirttä, jotta selkäpuulle on saatu haara. Tantari on tuettu maahan kahdella hirrellä. Joroinen Museotoiminnan myötä päärakennuksen takana olevaan pihakaivoon laitettiin sisäkansi, jotta myyrät eivät putoa kaivon pohjalle. Kansi on rakennettu 5 cm:n levyisistä lankuista yhden hirsivarvin päälle. Kannen ulkomitat ovat 153 x 158 cm, ja kannen aukko on 50 x 60 cm. Kaivon vintin pystypuun eli tantarin pään sivuille on pultattu kaksi hirttä, jotta selkäpuulle on saatu haara. Tantari on tuettu maahan kahdella hirrellä. slides/01_ISO.jpg slides/02_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Mikkeli Savusaunan lähelle osin kallioon louhitun ja osin luonnonkivistä rakennetun kaivon syvyys on noin 1,8 m ja halkaisija noin metri. Kantena on laattamainen luonnonkivi tai kallionlohkare, jonka koko on noin 160 x 125 cm. Kannen teko saattaa liittyä myllyn rakentamiseen, koska rakennukselle hankittiin lisätilaa kalliota lohkomalla. Myös vuonna 1916 valmistuneen päärakennuksen kivijalka on lohkottu kalliosta. Noin 20 cm paksuun kanteen on hakattu käsityökaluilla pyöreä, halkaisijaltaan noin 40 cm:n reikä, joka on peitetty pienellä lankkukannella. Vesi on nostettu kaivosta kiululla, jonka korvaan on kiinnitetty puuvarsi (ns. salkonostin ). Mikkeli Savusaunan lähelle osin kallioon louhitun ja osin luonnonkivistä rakennetun kaivon syvyys on noin 1,8 m ja halkaisija noin metri. Kantena on laattamainen luonnonkivi tai kallionlohkare, jonka koko on noin 160 x 125 cm. Kannen teko saattaa liittyä myllyn rakentamiseen, koska rakennukselle hankittiin lisätilaa kalliota lohkomalla. Myös vuonna 1916 valmistuneen päärakennuksen kivijalka on lohkottu kalliosta. Noin 20 cm paksuun kanteen on hakattu käsityökaluilla pyöreä, halkaisijaltaan noin 40 cm:n reikä, joka on peitetty pienellä lankkukannella. Vesi on nostettu kaivosta kiululla, jonka korvaan on kiinnitetty puuvarsi (ns. salkonostin ). slides/02_ISO.jpg slides/03A_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Mäntyharju Halkovaja-vaunuliiterin edessä sijaitsevan aukottoman pihakaivon kannen ulkomitat ovat 198 x 195 cm, ja kansi koostuu 10 x 5 cm lankuista. Kehän on rakennettu 7,5 x 15 cm lankuista, joita on 2 ja ½ varvia. Lankut on lovettu puoliväliin saakka (ns. alaloveusnurkka). Kehän alla on luonnonkivet. Mäntyharju Halkovaja-vaunuliiterin edessä sijaitsevan aukottoman pihakaivon kannen ulkomitat ovat 198 x 195 cm, ja kansi koostuu 10 x 5 cm lankuista. Kehän on rakennettu 7,5 x 15 cm lankuista, joita on 2 ja ½ varvia. Lankut on lovettu puoliväliin saakka (ns. alaloveusnurkka). Kehän alla on luonnonkivet. slides/03A_ISO.jpg slides/03B_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Mäntyharju Kesällä 2011 museoalueen kivinavetan päädystä paljastui navetan kaivo. Tästä noin 4,8 metriä syvästä kivipuitekaivossa johtaa sinkitty vesiputki navettaan. Kaivon kansi oli lahonnut, joten siihen tehtiin suojaksi pyöreistä hirsistä ja lankuista uusi aukoton kansi. Kunnostus liittyi Etelä-Savon ELY-keskuksen vetämään Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -hankkeeseen. Mäntyharju Kesällä 2011 museoalueen kivinavetan päädystä paljastui navetan kaivo. Tästä noin 4,8 metriä syvästä kivipuitekaivossa johtaa sinkitty vesiputki navettaan. Kaivon kansi oli lahonnut, joten siihen tehtiin suojaksi pyöreistä hirsistä ja lankuista uusi aukoton kansi. Kunnostus liittyi Etelä-Savon ELY-keskuksen vetämään Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -hankkeeseen. slides/03B_ISO.jpg slides/04_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Punkaharju Savusaunan edessä sijaitsevan, luonnonkivestä rakennetun kaivon syvyys on noin kolme metriä ja leveys noin metri. 10 x 5 cm:n lankuista tehdyn kannan ulkomitat ovat 129 x 135 cm, ja kannen aukko on 54 x 64 cm. Runkona on varvi pyöröhirsiä, joiden nurkkaliitoksena eli salvoksena on koirankaulanurkka. Kaivon vintillä nostettu vesi on siirretty puukourua pitkin saunan kotaan. Punkaharju Savusaunan edessä sijaitsevan, luonnonkivestä rakennetun kaivon syvyys on noin kolme metriä ja leveys noin metri. 10 x 5 cm:n lankuista tehdyn kannan ulkomitat ovat 129 x 135 cm, ja kannen aukko on 54 x 64 cm. Runkona on varvi pyöröhirsiä, joiden nurkkaliitoksena eli salvoksena on koirankaulanurkka. Kaivon vintillä nostettu vesi on siirretty puukourua pitkin saunan kotaan. slides/04_ISO.jpg slides/05_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Puumala Pistekodan lähelle tehdyn kaivon syvyys pohjasta kivikehän yläreunaan on noin 1,3–1,4 m ja kannen yläreunaan noin 1,8 m. Luonnonkivistä tehdyn kehän sisähalkaisija on kapeimmillaan noin 80 cm ja leveimmillään noin 90 cm. Kaivossa on vettä 70–100 cm. Kivikehän päälle on tuotu 1980-luvun alun jälkeen betoninen kaivonrengas, jonka päällä kahtia sahatuista hirren puolikkaista tehty kansi lepää. Veden nostoa varten on kaivon vintti – 1940-luvulla vettä nostettiin varrellisella puusangolla. Puumala Pistekodan lähelle tehdyn kaivon syvyys pohjasta kivikehän yläreunaan on noin 1,3–1,4 m ja kannen yläreunaan noin 1,8 m. Luonnonkivistä tehdyn kehän sisähalkaisija on kapeimmillaan noin 80 cm ja leveimmillään noin 90 cm. Kaivossa on vettä 70–100 cm. Kivikehän päälle on tuotu 1980-luvun alun jälkeen betoninen kaivonrengas, jonka päällä kahtia sahatuista hirren puolikkaista tehty kansi lepää. Veden nostoa varten on kaivon vintti – 1940-luvulla vettä nostettiin varrellisella puusangolla. slides/05_ISO.jpg slides/06_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Juva Liiterin lähellä sijaitseva luonnonkivistä tehty kuilukaivo on noin kahdeksan metriä syvä, ja sen halkaisija on suuaukolta noin 2,1 m. Kaivon vesipesä laajenee päärynänmuotoiseksi pohjaa kohti. Kaivoa rakensivat vuosina 1949–1950 Matti, Mikko ja Mauno Hämäläinen. Palkkaa miehet saivat 5 000 markkaa ja viisi hehtolitraa ruista. Kaivaminen ja kivikehän latominen tehtiin roudan aikaan, jotta maa ei liestynyt ja kaivo sortunut. 1950-luvulla vesi nostettiin kaivon vintillä, sen jälkeen puusta tehdyllä pumpulla ja nyt käsikäyttöisellä Nira-valurautapumpulla. Pumpun nimi tulee Vammalan Konepaja Oy:n perustajan Niilo Rannin nimestä. Pihakaivonpumppujen valmistuksen konepaja aloitti vuonna 1934. Juva Liiterin lähellä sijaitseva luonnonkivistä tehty kuilukaivo on noin kahdeksan metriä syvä, ja sen halkaisija on suuaukolta noin 2,1 m. Kaivon vesipesä laajenee päärynänmuotoiseksi pohjaa kohti. Kaivoa rakensivat vuosina 1949–1950 Matti, Mikko ja Mauno Hämäläinen. Palkkaa miehet saivat 5 000 markkaa ja viisi hehtolitraa ruista. Kaivaminen ja kivikehän latominen tehtiin roudan aikaan, jotta maa ei liestynyt ja kaivo sortunut. 1950-luvulla vesi nostettiin kaivon vintillä, sen jälkeen puusta tehdyllä pumpulla ja nyt käsikäyttöisellä Nira-valurautapumpulla. Pumpun nimi tulee Vammalan Konepaja Oy:n perustajan Niilo Rannin nimestä. Pihakaivonpumppujen valmistuksen konepaja aloitti vuonna 1934. slides/06_ISO.jpg slides/07_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Puumala Tyyppipiirustuksen mukainen teräsbetonikorsu valmistui vuonna 1941 osaksi Salpalinjaa, joka kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle saakka . Rakentamismääräysten mukaan korsussa oli oltava joko kaivo tai sen puuttuessa 300–500 litran vesisäiliö – tämän korsun miehistötilassa on kaivo. Kaivon syvyydestä eli veden löytymisestä riippuen kaivo tehtiin joko sementtirenkaista tai syväporauksella. Vettä tuli olla kaivon pohjalla vähintään metri. Käsipumpulla voitiin siirtää vettä putkia pitkin miehistötilan pesualtaaseen sekä jäähdytysvedeksi konekiväärikammioon tai -kupuun. Varalla oli myös nostoämpäri. Puinen kansi kyllästettiin öljyvernissalla. Puumala Tyyppipiirustuksen mukainen teräsbetonikorsu valmistui vuonna 1941 osaksi Salpalinjaa, joka kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle saakka . Rakentamismääräysten mukaan korsussa oli oltava joko kaivo tai sen puuttuessa 300–500 litran vesisäiliö – tämän korsun miehistötilassa on kaivo. Kaivon syvyydestä eli veden löytymisestä riippuen kaivo tehtiin joko sementtirenkaista tai syväporauksella. Vettä tuli olla kaivon pohjalla vähintään metri. Käsipumpulla voitiin siirtää vettä putkia pitkin miehistötilan pesualtaaseen sekä jäähdytysvedeksi konekiväärikammioon tai -kupuun. Varalla oli myös nostoämpäri. Puinen kansi kyllästettiin öljyvernissalla. slides/07_ISO.jpg slides/08_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Heinävesi Kotiseutumuseon – entisen viljamakasiinin – uudemman osan päädyn lähellä on noin 7,3 metriä syvä kivipuitekaivo, jonka päälle on myöhemmin lisätty betoninen kaivonrengas. Samassa yhteydessä kaivon ympärille on valettu puolen metrin säteelle betonilaatta. Kaivossa on Nira 4 -valurautapumppu, jonka nimi on muodostettu valmistajan eli Vammalan Konepajan Oy:n johtajan Niilo Rannin nimestä . Pihakaivonpumppujen valmistuksen yhtiö aloitti vuonna 1934. Lankuista (12,5 x 5 cm) tehty ja filmivanerilla päällystetty huonokuntoinen kansi uusittiin kesällä 2011 kahdeksankulmaiseen lankkukanteen. Kunnostus liittyi Etelä-Savon ELY-keskuksen vetämään Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -hankkeeseen. Heinävesi Kotiseutumuseon – entisen viljamakasiinin – uudemman osan päädyn lähellä on noin 7,3 metriä syvä kivipuitekaivo, jonka päälle on myöhemmin lisätty betoninen kaivonrengas. Samassa yhteydessä kaivon ympärille on valettu puolen metrin säteelle betonilaatta. Kaivossa on Nira 4 -valurautapumppu, jonka nimi on muodostettu valmistajan eli Vammalan Konepajan Oy:n johtajan Niilo Rannin nimestä . Pihakaivonpumppujen valmistuksen yhtiö aloitti vuonna 1934. Lankuista (12,5 x 5 cm) tehty ja filmivanerilla päällystetty huonokuntoinen kansi uusittiin kesällä 2011 kahdeksankulmaiseen lankkukanteen. Kunnostus liittyi Etelä-Savon ELY-keskuksen vetämään Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -hankkeeseen. slides/08_ISO.jpg slides/09A_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Pieksämäki Museon vieressä olevan entisen Valkeamäen kansakoulun pihassa on kaksi kaivoa. Koulurakennuksen päädyssä on 1960-luvulla tehty betonirengaskaivo. Varpumies (kaivonkatsoja) oli väittänyt veden tulevan vastaan viidessä metrissä – kaivoa oli pitänyt kuitenkin kaivaa kymmeneen metriin saakka. Museotoiminnan myötä kaivo muutettiin 2000-luvun alussa vinttikaivoksi. Kaivoa madallettiin pudottamalla kaivon sisälle 80 cm:n pohjarengas, jolloin kaivon syvyydeksi tuli noin 3,2 metriä. Kaivon kansi on maasta noin 21 cm:n korkeudella, ja kannen ulkomitat ovat 141 x 141 cm. Kansilankut ovat 7,5 cm paksut ja kansiaukon koko on noin 52 x 49 cm. Pieksämäki Museon vieressä olevan entisen Valkeamäen kansakoulun pihassa on kaksi kaivoa. Koulurakennuksen päädyssä on 1960-luvulla tehty betonirengaskaivo. Varpumies (kaivonkatsoja) oli väittänyt veden tulevan vastaan viidessä metrissä – kaivoa oli pitänyt kuitenkin kaivaa kymmeneen metriin saakka. Museotoiminnan myötä kaivo muutettiin 2000-luvun alussa vinttikaivoksi. Kaivoa madallettiin pudottamalla kaivon sisälle 80 cm:n pohjarengas, jolloin kaivon syvyydeksi tuli noin 3,2 metriä. Kaivon kansi on maasta noin 21 cm:n korkeudella, ja kannen ulkomitat ovat 141 x 141 cm. Kansilankut ovat 7,5 cm paksut ja kansiaukon koko on noin 52 x 49 cm. slides/09A_ISO.jpg slides/09B_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Pieksämäki Koulurakennusta vastapäätä, pihan toisella puolella on katoksellinen kivipuitekaivo. Neliömäinen telttakatto on katettu huovalla ja katon keskellä on koristeena spiira (piikki). Räystäslaudoissa on hammaskoristelu. Katosta kannattavien pystyhirsien välissä on pyöreä tukki, johon on kiinnitetty halkaisijaltaan suuri umpipuinen, ympyränmuotoinen vauhtipyörä. Sen kehän reunoja kiertävät kummallakin puolella tapit eli kädensijat tukin pyörittämistä eli veden nostamista varten. Kannen lankutuksen mitta on noin 272 x 275 cm – katos on vähän laajempi. Puukannen alla on 10 cm paksu betoninen kansi, jonka aukon mitat ovat 61 x 53 cm. Pieksämäki Koulurakennusta vastapäätä, pihan toisella puolella on katoksellinen kivipuitekaivo. Neliömäinen telttakatto on katettu huovalla ja katon keskellä on koristeena spiira (piikki). Räystäslaudoissa on hammaskoristelu. Katosta kannattavien pystyhirsien välissä on pyöreä tukki, johon on kiinnitetty halkaisijaltaan suuri umpipuinen, ympyränmuotoinen vauhtipyörä. Sen kehän reunoja kiertävät kummallakin puolella tapit eli kädensijat tukin pyörittämistä eli veden nostamista varten. Kannen lankutuksen mitta on noin 272 x 275 cm – katos on vähän laajempi. Puukannen alla on 10 cm paksu betoninen kansi, jonka aukon mitat ovat 61 x 53 cm. slides/09B_ISO.jpg slides/10_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Ristiina Savusaunan kivipuitekaivo on jäänyt nykyisen pellon keskelle. Kaivon kansi uusittiin 1970–1980-lukujen vaihteessa ja seuraavan kerran vuonna 2007, jolloin myös kaivon vintti rakennettiin. Mittauspiirustuksessa on annettu kaivon kannen mitat senttimetreinä, paitsi kansilankkujen mitat tuumina. Ristiina Savusaunan kivipuitekaivo on jäänyt nykyisen pellon keskelle. Kaivon kansi uusittiin 1970–1980-lukujen vaihteessa ja seuraavan kerran vuonna 2007, jolloin myös kaivon vintti rakennettiin. Mittauspiirustuksessa on annettu kaivon kannen mitat senttimetreinä, paitsi kansilankkujen mitat tuumina. slides/10_ISO.jpg slides/11A_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Kangasniemi Kotiseututalon pihapiirissä on kaksi kaivoa, jotka on kaivettu perinteisille paikoille: toinen palvelemaan karjaa ja toinen kylpijöitä. Karjapihan kaivo on luonnonkivistä ladottu kivipuitekaivo, jonka syvyys on noin kolme metriä ja jonka halkaisija on noin 1,8 metriä. Kun tilalla oli vielä karjaa, niin kaivosta pumputtiin käsipumpulla vettä lautaränniin ja edelleen aidan toisella puolella olevaan lehmien juomakaukaloon. Vettä ei käytetty talousvetenä, koska karjapiha oli sen verran lähellä kaivoa. Lankkukannen ulkomitta on 245 x 250 cm, ja kannen aukon mitat ovat 58 x 55 cm. Kangasniemi Kotiseututalon pihapiirissä on kaksi kaivoa, jotka on kaivettu perinteisille paikoille: toinen palvelemaan karjaa ja toinen kylpijöitä. Karjapihan kaivo on luonnonkivistä ladottu kivipuitekaivo, jonka syvyys on noin kolme metriä ja jonka halkaisija on noin 1,8 metriä. Kun tilalla oli vielä karjaa, niin kaivosta pumputtiin käsipumpulla vettä lautaränniin ja edelleen aidan toisella puolella olevaan lehmien juomakaukaloon. Vettä ei käytetty talousvetenä, koska karjapiha oli sen verran lähellä kaivoa. Lankkukannen ulkomitta on 245 x 250 cm, ja kannen aukon mitat ovat 58 x 55 cm. slides/11A_ISO.jpg slides/11B_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Kangasniemi Savusaunan päädyssä on puolestaan kivipuitekaivo, josta vesi on nostettu kaivon vintillä. Kaivon syvyys on noin 2,6 m ja leveys noin 8o cm. Saunan päädyssä on kaksi aukkoa, joiden kautta vesi on siirretty puuränneillä saunan kotaan. Kaivon neliömäinen kansikivi (noin 155 x 160 cm) on tuotu palaneelta Kangasniemen Unnukkalan koululta . Kiven paksuus vaihtelee noin 5–35 cm:n välillä, ja ympyränmuotoisen aukon halkaisija on noin 40 cm. Aukon kummallakin sivulla on läpireiät noin 13 cm:n etäisyydellä. Kiven sivulla näkyvät porareiät eli kansi on lohkottu kalliosta. Kangasniemi Savusaunan päädyssä on puolestaan kivipuitekaivo, josta vesi on nostettu kaivon vintillä. Kaivon syvyys on noin 2,6 m ja leveys noin 8o cm. Saunan päädyssä on kaksi aukkoa, joiden kautta vesi on siirretty puuränneillä saunan kotaan. Kaivon neliömäinen kansikivi (noin 155 x 160 cm) on tuotu palaneelta Kangasniemen Unnukkalan koululta . Kiven paksuus vaihtelee noin 5–35 cm:n välillä, ja ympyränmuotoisen aukon halkaisija on noin 40 cm. Aukon kummallakin sivulla on läpireiät noin 13 cm:n etäisyydellä. Kiven sivulla näkyvät porareiät eli kansi on lohkottu kalliosta. slides/11B_ISO.jpg slides/12_ISO.jpg# Fri, 30 Dec 2011 11:20:16 +0200 Pertunmaa Museon luonnonkivistä ladotun kaivon syvyys on noin 4,5 metriä ja halkaisija noin 1,9 metriä. Kaivo on rakennettu tollan eli talousrakennuksen lähelle. Lankkukannen ulkomitat ovat 207 x 220 cm, ja aukon mitat 52 x 50 cm. Maa kaivon ympärillä on muotoiltu viettäväksi. Kaivon vintti ja kansi uusittiin vuonna 2006. Pertunmaa Museon luonnonkivistä ladotun kaivon syvyys on noin 4,5 metriä ja halkaisija noin 1,9 metriä. Kaivo on rakennettu tollan eli talousrakennuksen lähelle. Lankkukannen ulkomitat ovat 207 x 220 cm, ja aukon mitat 52 x 50 cm. Maa kaivon ympärillä on muotoiltu viettäväksi. Kaivon vintti ja kansi uusittiin vuonna 2006. slides/12_ISO.jpg