Vesi ja sen antimet ovat olleet eteläsavolaisille elämän edellytys. Kalastus on tuonut ravintoa pöytään, ja kaupallinen kalastus on tarjonnut monelle elinkeinon. Useimmat nykyäänkin käytössä olevat pyyntimenetelmät on tunnettu jo esihistoriallisena aikana. Maailman vanhin tunnettu kalaverkko on löydetty Suomesta. Ammattikalastuksen tärkein pyyntitapa on kalaparvien saartamiseen perustuva nuottakalastus.

Kalarannan pienoismalli Enonkosken kotiseutumuseossa

Pienoismallissa on kuvattu sisävesikalastajien veneitä, kalastusvälineitä ja varustesuojakota. Työ on hyvin yksityiskohtainen: nuotan, verkkojen ja isorysän mallit on kudottu täysikokoisten esikuvien mukaan ja tuohikontin kyljessä on muikun suomuja.

Enonkosken kansalaiskoulun oppilaskerhon pojat rakensivat vuonna 1964 savo-karjalaisen kalarannan pienoismallin. Työ sai nimen ”Apajavesillä”. Se osallistui ”Työ kunniaan” -kilpailuun kansakoulujen suurjuhlilla Oulussa 29.–31.5.1964. Enonkoskelaisten työ voitti oppilaskerhojen sarjan. Palkintosumma 200 markkaa (noin 330 euroa) tuli käyttää opintomatkaan.

Katso museon sivu

Kalastajatila Suomen järvikalastusmuseossa Kerimäellä

Suomen järvikalastusmuseossa voi tutustua kalastajatilaan, joka esittelee sisävesikalastuksella elantonsa hankkineen kotitalouden elämää 1880–1950-luvuilla. Kyseessä on vauras talo: kalastus on ollut kannattavaa.

Kalastajatilalla on erään Ollilan tilan päärakennus ja muilta tiloilta siirrettyjä ulkorakennuksia. Päärakennus on siirretty alueelle 1990-luvulla Hevossalon saaresta Puruvedeltä. Se on rakennettu 1840- tai 1850-luvulla, ja sitä on laajennettu useaan otteeseen. Aluksi kyseessä oli savutupa, mutta 1890-luvulla se muutettiin uloslämpiäväksi. Päärakennus on sisustettu pääosin 1920–30-lukujen asuun. Ulkorakennuksissa on näytteillä muun muassa talviseen nuotta- ja verkkokalastukseen liittyviä varusteita

Katso museon sivu