Vesitiet tarjosivat luonnollisen, toimivan ja taloudellisesti kannattavan liikenneväylän varsinkin suurten tavaramäärien kuljettamiseen. Vesiteitä käytettiin niin kaukokuljetuksissa kuin lähiliikenteessä. Myös talvella kuljettiin jäätä pitkin, mutta kelirikkoaikana varsinkin saarten asukkaiden liikkuminen oli vaikeaa.

1800-luvulla käynnistynyt laivaliikenteen vilkastuminen ja laivakokojen kasvu edellyttivät vesireittien parantamista. 1800-luvulla alettiin rakentaa kanavia siviilipurjehduksen tarpeisiin. Saimaan kanava valmistui vuonna 1856, ja sisävesiväyliä Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta Saimaalle parannettiin. Heinäveden vesireitti otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Heinäveden reitistä erkaneva Juojärven reitti, jolla on Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat, valmistui 1910-luvulla.

Varistaipaleen kanava ja kanavamuseo

Varistaipaleen kanava Heinävedellä rakennettiin vuosina 1911–14. Kanava on edelleen aktiivisessa käytössä, ja sen välittömässä läheisyydessä on säilytetty kanavan henkilökunnalle rakennetut asunnot sivurakennuksineen. Nykyään ne toimivat kanavamuseona. Varistaipaleella pääsee tutustumaan 1900-luvun alkupuolen kanavaympäristöön, jossa valtion palveluksessa olleet kanavan työntekijät muodostivat oman, erikoisen yhteiskuntaluokkansa maalaisyhteisössä.

Katso museon sivu