Suomen itsenäisyyden aikana Etelä-Savo ei ole joutunut varsinaiseksi sotatoimialueeksi, vaikkakin 1900-luvun sodat vaikuttivat maakunnan elämään ja etenkin Mikkelin kaupungin rooli oli noissa sodissa merkittävä. Mikkeliä, Savonlinnaa ja Pieksämäkeä pommitettiin talvisodassa. Mikkelissä toimi valkoisen armeijan päämaja huhtikuussa 1918. Suomen armeijan päämaja oli kaupungissa talvi-, jatko- ja Lapin sodissa 1939–45.

Mannerheimin päämaja Mikkelissä

Päämajamuseossa, Päämajan koulun yhteydessä Mikkelissä, on entisöityjä Päämajan tiloja. Marsalkka Mannerheimin työhuone ja Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto on ennallistettu jatkosodan asuun. Mannerheim työskenteli päämajassa intensiivisesti: hän saapui yleensä työhuoneeseensa kello 9 ja poistui vasta myöhään illalla, noin kello 22.30. Päivällä hän piti kaksi pitkää ruokatuntia. Päämajan toiminta näkyi myös Mikkelin katukuvassa. Sen palveluksessa oli enimmillään 2 500 henkeä, kun Mikkelin asukasluku oli tuolloin noin 10 000.

Päämajamuseon vieressä on kallioon louhittu Viestikeskus Lokki, josta osa on ennallistettu jatkosodan aikaiseen asuunsa. Päämajan koko viestiliikenne kulki Lokin kautta, ja siten se oli elintärkeä armeijan toimintakyvylle. Ei siis ihme, että sitä suojasi monen metrin paksuinen kivikerros!

Mikkelin rautatieasemalla on näytteillä Mannerheimin salonkivaunu, jota hän käytti muun muassa matkustaessaan rintamalle. Vaunun makuuhytit ja salonki on ennallistettu jatkosodan aikaiseen asuun. Vaunussa on makuupaikat kahdeksalle hengelle, mutta marsalkan matkustaessa vaunussa oli korkeintaan viisi henkeä. Mannerheimin käytössä oli lähinnä salonkia oleva makuuhytti. Sen jälkeen olivat hierarkkisessa järjestyksessä kenraalit Heinrichs, Nenonen ja Airo. Mannerheimin adjutantit majoittuivat keittiön viereisiin makuuhytteihin.

Katso museon sivu